Monilla on nykyään jo hurjasti tietoa ravitsemuksesta varsinkin jos aihe on kiinnostanut ja ollut ajankohtainen esimerkiksi jaksamisen ja terveyden kannalta. On joitakin aivan perusasioita syömistottumuksissa, jotka jo auttavat omassa arkisessa syömiskulttuurissamme. Lukiessasi tätä kirjoitusta voit miettiä onko omassa tai perheesi elämässä ajankohtaista ottaa tässä esitettyjä asioita huomioon vai ovatko ne jo aivan kunnossa.
Ruokakaupassa:
-Älä mene kauppaan nälkäisenä, jottet tee harkitsemattomia heräteruokaostoksia silloin kun todellisuudessa haluaisit tuoda kaupasta terveellistä syötävää.
-Tee ostoslista. Tämäkin vähentää “hömppäostoksia” ja myös sitä että unohdat ostaa jotakin tärkeää jota kotoa puuttuu. Toki kaupassa voikin olla tarjouksia tai valikoimaa, jota sitten päätätkin ostaa. Pidä vain huoli että se on jotakin jota et myöhemmin kadu ja joka on linjassa sen kan
ssa miten olet päättänyt syödä. Ostatko siis esimerkiksi mieluummin pussillisen edullisia luomuporkkanoita vai tarjoussuklaakonvehteja?
-Pyri välttämään liian prosessoituja ja runsaasti lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita arjessasi. Juhla-ajat ovat sitten erikseen, vaikka silloinkin voi tehdä aidompia ja viisaampia valintoja. (Tarjoatko juhlapöydässä itsetehtyä herkullista raakakakkua vai vaikkapa seitsemän eri E-koodia sisältävää kaupan valmiskuivakakkua?)
-Katso, että ostoskoriin tulee paljon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
-Jos tiedät, että “kaiken varalta” kaappiin ostetut herkut todennäköisesti katoavat parempiin suihin lähes samoin tein kun ne tuodaan kaupasta kotiin, osta herkkuja vain silloin kun etukäteen tiedät että niitä haluat syödä tai tarjota tai valmista niitä itse.
Kotona:
-Syö rauhassa ja pu
reskele ruoka hyvin. Keskity aistimaan ruoan hyvä maku ja sen tuoksu. Keskity myös tuntemaan kiitollisuutta siitä että sinulla on katto pään päällä, lämmintä, vaatteet ylläsi ja ruokaa pöydässä. Kaikilla ei ole.
-Syö vain ruokapöydän ääressä ja vain ruoka-aikoina. Sohvalla tai tietokoneen ääressä syödessä on vaarana ettet kiinnitä huomiota siihen mitä, miten paljon ja milloin syöt.
-Jos sinulla on perhettä, pyrkikää syömään säännöllisesti yhdessä kaikessa rauhassa ilman että räpläätte kännyköitä, kritisoitte jotakin, puhutte negatiivisista asioista tai riitelette. Pyrkikää hoitamaan konfliktit ruoka-aikojen ulkopuolella, sillä vihaisuus tai paha mieli aiheuttavat stressiä, joka vaikeuttaa ruoansulatusta ja liittää ruokailuhetkiin negatiivisen leiman ihmisten mielissä. Ruoka on myönteinen ja hyvä asia! Yhdessä syöminen, kuulumisten jakaminen ja terveellisestä ruoasta keskusteleminen lujittavat perhesuhteita ja yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta. Myönteinen ruokailuhetki opettaa liittämään ruokailuun miellyttäviä positiivisia tunteita ja muistoja.
-Jos syöt yksin, mietiskele mukavia asioita ja syö kaikessa rauhassa. Kutsu myös ystäviä ja sukulaisia yhteisille aterioille.
-Kata pöytä kauniiksi aina kun on aikaa ja mahdollisuus ja kiinnitä huomiota myös ruoan kauniiseen esillepanoon. Tunnelmaa voi luoda myös hiljainen kaunis taustamusiikki ja esimerkiksi kukat tai kynttilät. Tällä tavoin arkiruokailuunkin voi saada annoksen luksusta ja juhlan tuntua.
Poissa kotoa:
-Vaikka reissussa tai töissä olisi saatavilla ruokaa noutopöydästä, älä riehaannu syömään mitä ja miten paljon tahansa. 
Nautiskele rauhassa parhaita paloja noutopöydästä ja muista ottaa riittävästi tuoretta lautasellesi.
-Eväät ovat varteenotettava vaihtoehto töissä ja lyhyillä reissuilla.
-Ota mukaan välipaloja vain tarpeen mukaan ja vältä esim. napostemasta välipalaksi ottamiasi pähkinöitä pitkin päivää. Yleensä ihmisille riittää n. viisi ruokailukertaa päivässä: Aamiainen, lounas ja päivällinen ja korkeintaan pari pienempää ateriaa tämän lisäksi. Pidä siis muuallakin kuin kotona mahdollisuuksiesi mukaan kiinni ruoka-ajoista. Lapsillekin aikuiset usein sanovat: “Älä napostele nyt. Muuten et jaksa syödä kunnon ruokaa kun on ruoka-aika.” Sama pätee aikuisiinkin!
-Kylässä tai juhlissa voidaan tarjota kaikenlaista hyvää herkkua. Voisit miettiä millaisen olon haluat itsellesi näissä tilaisuuksissa. Toisten seurasta ei kunnolla jaksa nauttia jos on herkutellut itselleen huonon ja vetämättömän olon. Makeita herkkuja ennen on hyvä mahdollisuuksien mukaan syödä jotakin tuoretta ja “suolaista”, parhaimmillaan ihan “kunnon ruokaa”. Tämä voi tasata liikaa verensokeritasojen vaihtelua kun jälkiruoaksi saamme herkkuja. Monille tulee huono olo jos syödään tyhjään mahaan vaikkapa kakkua, piiraita yms. sokeri- ja tärkkelyspitoista. Alkoholia on hyvä nauttia kohtuudella, eikä sitäkään mielellään tyhjään mahaan. Joskus on hyvä syödä jotain pientä jo ennen muualla kuin kotona syömistä jos tietää että joutuu odottelemaan ruokaa, todennäköisesti tarjotaan alkoholia ennen ruokailua tai jos tarjottavana on vain sokeri- ja tärkkelyspitoisia herkkuja.
Ruoka on terveydeksi ja ruoka on myös nautinto. Kun perusasiat ruokavaliossamme ja syömistottumuksissamme ovat kunnossa, on elämässä tilaa myös sellaiselle herkuttelulle, jota emme halua jokapäiväiseksi. Kun herkuttelu on sanonnan mukaan “harvinaista herkkua”, silloin osaamme myös sitä arvostaa. On tärkeä osata nauttia myös päivittäisestä arkiruoastamme.
Hyvää ruokahalua!