Se on se hyvin tyypillinen tarina. Yhdistyksemme ravintoasiantuntijan vastaanotolle tulee ihminen, joka on uuvuttanut itsensä suorittamisella ja stressillä. Stressi on omiaan aiheuttamaan ruoansulatusongelmia ja sitä kautta kroonisia mahasuolikanavan vaivoja. Stressi ja mahasuolikanavan vaivat taas alkavat heijastua elimistöön monellakin eri tavalla, kuten kogniitiivisten toimintojen, mielialan, käyttäytymisen, iho-ongelmien, hormonitoiminnan häiriöiden, lihas- ja nivelkipujen ja jaksamisen ongelmien muodossa. Kun asiakas vastaanotolla tuo esiin erilaisia oireita ja terveysongelmia ja kertoo erilaisten kroonisten sairauksien puhkeamisesta, alkuhaastattelussa paljastuu usein, että oireiden ilmaantuminen vaikuttaa olevan yhteydessä stressaaviin aikoihin ja elämäntapahtumiin elämässä. Myös esimerkiksi jokin infektio tai raju tai hyvin usein toistuva liikunta voi luoda kroonisen stressitilan kehoon. Jos sinulla on oireita tai puhjenneita kroonisia sairaudentiloja, mitä silloin on ollut meneillään elämässäsi ja mitä silloin tapahtui?
Turun Sanomat tuo esille Tiede-osuudessaan myös mm. stressin vaikutuksen muistiin ja tunteiden säätelyyn:
“Stressi muokkaa ihmisen aivoja monin eri tavoin. Pitkittynyt stressi jopa kutistaa yhtä aivojen osaa, hippokampusta eli aivotursoa, jossa sijaitsee ihmisen säilömuisti. Merihevosen muotoinen aivojen osa tykkää kyttyrää, jos välittäjäaineet pääsevät mellastamaan aivoissa pitkään. – Muistitoiminnot heikkenevät ja myös tunteiden säätely heikkenee, kuvaa stressin vaikutuksia tutkija Noora Scheinin Turun yliopiston kliinisen lääketieteen laitoksen Brain and mind -keskuksesta.”
Voit lukea koko artikkelin täältä: http://www.ts.fi/teemat/tiede/2972676/Stressi+syo+aivoja?jako=47b2078c2d9ba2d7eea56f5c933b1892
Jos haluaa vapautua stressistä ja suorittamisesta, joutuu usein uudelleenjärjestämään sekä elämäänsä, että ajattelu- ja toimintatapojaan, mutta tokihan se kannattaa, koska krooninen stressi ja jatkuva suorittaminen vaikuttavat niin negatiivisesti sekä terveyteemme, että elämänlaatuumme. Psykologi Edmung J Bourne listaa kirjassaan “Vapaaksi Ahdistuksesta” ison joukon erilaisia stressinhallintakeinoja:
Fyysiset hallintakeinot
• palleahengitys
• ruokavalio ja terveellinen ravinto
• säännöllinen liikunta
• luppoaika ja joutenolo
• tarpeeksi pitkät tauot
• ajanhallinta
• lepo ja riittävä uni
• terveellinen ympäristö
• kohtuullinen nautintoaineitten käyttö
Tunne-elämään liittyvät hallintakeinot
• sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuus
• itsehoiva ja hemmottelu
• riittävä vuorovaikutus
• jämäkkyys
• virkistäytyminen, hulluttelu
• tunteista puhuminen ja tarinallisuus
• huumorintaju, oikea näkökulma asioihin
Kognitiiviset stressinhallintakeinot
• rakentava ajattelu, kyky vastustaa kielteistä ajattelua
• kyky kääntää huomio pois kielteisistä ajatuksista
• rakentava suhtautuminen haasteisiin
• hyväksyminen
• taito nähdä takaiskut oppimiskokemuksina
• kyky hyväksyä sekä-että – ajattelu ja sen moniselitteisyys
Elämänfilosofiset stressinhallintakeinot
• johdonmukaiset, realistiset tavoitteet ja päämäärät
• positiivinen elämänfilosofia
• henkisyys
Ylen Akuutti-ohjelman nettisivuilla puolestaan kirjoitetaan seuraavaa: “Suorittaja ei ole ikinä tyytyväinen mihinkään”. Lue koko artikkeli tästä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/31/suorittaja-ei-ole-ikina-tyytyvainen-mihinkaan-riittaako-sinulle-riittavan-hyva
Krooninen stressi kuluttaa kehostamme paljon erilaisia vitamiineja ja ravintoaineita ja stressin aikana ja stressistä toipuessa niiden tarve myös kasvaa. Jos stressi on lisäksi vahingoittanut ruoansulatustamme ja suolistoamme, tämä myös aiheuttaa ravintopuutoksia. Me emme nimittäin ole vain sitä mitä me syömme, vaan oikeastaan me olemme sitä mitä imeytämme. Tämän vuoksi monet hyötyvät yksilöllisestä ruokavaliosta ja ravintolisäohjelmasta ammattilaisen ohjauksessa kun he haluavat auttaa itseään toipumaan stressistä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Suomen Ravintoterapiayhdistyksen ammattilaisten yhteystietoja löydät seuraavasta linkistä: http://suomenravintoterapia.fi/asiantuntijat/
Kun lähdet pitämään itsestäsi parempaa huolta, muistathan että tämän prosessin on hyvä olla lempeä ja rauhallinen, jotta siitä ei puolestaan syntyisi stressiä ja uuvuttavaa suorittamista. Hiljaa hyvä tulee!