Syöminen ei liity pelkästään fysiologiseen tarpeeseen saada ruokaa, josta ihminen saa kehonsa tarvitsemat ravintoaineet ja energian. Syömiseen liittyvät myös sosiaalinen kanssakäyminen, mielihyvä ja tunteet. Mitä jos tunteet ottavatkin vallan syömisestä ja käytät syömistä jatkuvasti esimerkiksi lievittämään ahdistuneisuutta, masentuneisuutta tai jännittyneisyyttä? Onko syöminen tai herkuttelu sinulle korvike puuttuvalle ihmissuhteelle tai toimivalle ihmissuhteelle, jossa saat olla oma itsesi ja tulet ymmärretyksi ja hyväksytyksi, kuulluksi?
Kaikilla meillä esiintyy aika ajoin tunnesyömistä ainakin jossakin muodossa. Joskus se alkaa kuitenkin haitata henkistä tai fyysistä hyvinvointiamme. Saatamme yrittää korjata tunnesyömistä tiukoilla säännöillä ja lisäämällä kurinalaisuutta syömisiimme. Saatamme käydä läpi erilaisia dieettejä ja kuureja. Käyttäytymismallina tunnesyöminen on usein silti melko toistuvaa ja palaamme siihen uudelleen ja uudelleen. Asia saattaa vaivata meitä aika ajoin paljonkin tai lohkaista aivan liian ison osan päivittäisestä elämästämme. Koetko, että sinulla on tunnesyömistä, joka häiritsee elämääsi jollakin tavalla?
Jos syömisemme ei ole tasapainossa eikä välttämättä ateriarytmikään aina ihan kunnossa, saatamme kadottaa normaalin nälän ja kylläisyyden säätelyn. Tähän prosessiin liittyy kehossa sekä hormonaalisia, että hermostollisia toimintoja.
Nälän eri lajit
Fyysinen nälkä on kehon voimakas tunne siitä että se tarvitsee ruokaa, jotta saadaan tarpeeksi energiaa. Nälkä tuntuu vatsassa. Se voi tuntua mm. heikkouden tunteena, vapinana, päänsärkynä ja ärtymyksenä. On vaikea keskittyä ja jaksaa kun nälkä kurnii vatsassa.
Psyykkinen nälkä voi olla monenlaista ja se heijastelee erilaisia ajatuksiamme, tunteitamme, kokemuksiamme ja psykologisia tarpeitamme. Psyykkistä nälkää voivat olla suun, aistien, mielen ja sydämen nälkä.
Suun nälkää voi olla esimerkiksi napostelu tavan vuoksi, tottumuksesta ja tylsyydestä. Tuntuu tärkeältä saada suuhun jotakin pureskeltavaa. Ruoka voi ikäänkuin olla aikuisen tutti.
Aistien, kuten silmien ja nenän nälkä on tärkeä ruokahalun ja mielitekojen herättäjä. Valtaosaan makuelämyksistä liittyy oleellisena osana hajuaisti. Myös kauniilla esillepanolla on vaikutusta ruokailun tuottamassa nautinnossa. Aistiemme avulla meitä voidaan kuitenkin myös huijata. Juominen korkeammasta lasista tuottaa suuremman täyttymyksen tunteen kuin matalammasta ja ruoan kattaminen pienelle lautaselle voi tuottaa suuremman kylläisyyden kokemuksen syömisen jälkeen kuin isommalta lautaselta syöminen.
Mielemme nälkä on psyykkistä nälkää, joka heijastaa erilaisia ajatuksia ja tiedollisia tarpeita, ruokavaliota, normeja, sääntöjä ja sitä mitä meidän mielestämme kuuluisi syödä ja millainen ravinto edustaa sitä mihin me uskomme ravitsemusasioissa. Mielen nälkää on esimerkiksi “kielletyn” herkun himo kun kiellämme mielessämme itseltämme tiettyjen herkkujen tai ruokien syömisen kokonaan. Olemme tällöin kenties jakaneet liikaakin ruokia hyviin tai pahoihin sen sijaan, että vapautuisimme silloin tällöin nauttimaan täysin siemauksin ihanista herkuista ilman että luulemme että “taivas tippuu niskaan” tällaisen “suuren virheen tai lankeemuksen” seurauksena.
Mielemme voi syöttää meille myös haitallisia ajatuksia siitä että “jos nyt korkkaan tämän keksipaketin, voin aivan hyvin syödä sen saman tien kokonaan loppuun asti” tai “buffetissa kannattaa ahmia koko rahan edestä.”
Sydämen nälkä on puolestaa nälkää, jota emme voi syömisellä helpottaa. Sydämen nälkään syödään kun etsitään apua mielen matalapaineeseen ja haetaan huojennusta. Sydämen nälän vallassa syödään lohturuokia, herkkuja ja roskaruokia vaikka oikeasti kaipaisikin jotain ihan muuta kuten lohdutusta, huolenpitoa tai hemmottelua.
Tunnistatko eri nälän tyypit omassa elämässäsi ja osaatko erottaa psyykkiset nälkätyypit aidosta fyysisestä nälästä?
Kysy myös itseltäsi seuraavia:
Tunnistatko mihin nälkään syöt eri yhteyksissä?
Saneleeko mielesi ruokavalintojasi liiaksi?
“Raksutteletko” iltaisin television edessä vain tavan vuoksi?
Voisiko syömisessä olla enemmän kehonhuoltoa ja vähemmän tunteiden helpottamista?
Uusi kirja tunnesyömisestä
Kiinnostaako sinua tunnesyöminen? Tämän blogikirjoituksen teema on kokoelma ajatuksia, lyhennelmää ja lainauksia psykologi Katarina Meskasen uunituoreesta kirjasta “Pysäytä Tunnesyöminen” sen luvusta nimeltä “Tunne Syomisesi”. Kirjan on kustantanut Tuuma-kustannus ja se on tuhti paketti asiaa mm. siitä mitä tunnesyöminen on, miten sen tunnistaa, milloin tunnesyöminen on haitallista, miten tunnesyömisen juuret ovat usein peräisin jo lapsuudesta ja millaisin keinoin voit pysäyttää tunnesyömisen silloin kun se haittaa elämääsi. Kirjassa on myös hieno kuvitus, runsaasti ajatuksia ja kokemuksia elävästä elämästä, asiantuntijaosioita, pohdittavia kysymyksiä, tehtäviä ja liitteitä. Kirjaan kannattaa tutustua kaikessa rauhassa ajan kanssa, sillä se on niin täynnä tärkeää, hyödyllistä ja painavaa asiaa, että vaatii aikaa sisäistää ja sulatella kirjan koko anti.
Katarina Meskasen kotisivut: https://psykat.net/