Näin keväällä moni alkaa kiireellä tehdä elämäntapamuutoksia. Usea kuitenkin taistelee sen
kanssa, kuinka saada elämäntapamuutokset alkuun. On luvattu itselle hyvinvointia, mutta jokin
alitajuinen tekijä estää toteuttamasta niitä asioita, mitkä olisivat tärkeitä muutoksen kannalta.
Jos arvottaa itsen hoitamisen tärkeäksi, mutta se ei näy käytännössä, laistaa itsensä. Arvoja
tukevien tekojen tielle asettuvia esteitä ovat mm. sulautuminen omiin ajatuksiin, liian vaativat
tavoitteet, välttely ja omista arvoista etääntyminen. Moni aloittaa ”huomisesta uuden elämän”,
mutta huomaa pian, ettei ole tehnyt asialle taaskaan mitään. Toteutus siirtyy tulevaisuuteen
parempaan hetkeen, ajan kuluessa aletaan vähätellä asiaa ja muu peittää sen alleen. Jos kuulostaa
tutulta, mietitään hetki mistä on kyse.
Haitalliset uskomukset ja liika vaativuus esteenä
Tunteet tai uskomukset itsestä eivät ole aina totta, vaan elämän myötä ympäriltä omaksuttua
uskomusjärjestelmää, jota kuuntelemme arjessa. Se kehittää niitä kielteisiä ajatuksia, jotka
aiheuttavat alisuoriutumisia ja ovat esimerkiksi ruokavaliomuutosten epäonnistumisien
perimmäisiä syitä. Ajatuksiin samaistumisen sijaan voit vahvistaa omaa uskomusjärjestelmää
myönteisemmäksi; Kirjoita itseäsi rajoittavat uskomukset ylös ja toiselle paperille, miten paljon on
erilaisia taitoja, joita olet eri elämässäsi oppinut. Huomaa, miten itseen liittyvät negatiiviset
uskomukset itsestä eivät pidäkään paikkaansa. Uskomuksista huolimatta osaat paljon asioita ja
olet kokenut onnistumisia. Lukutaito, itsestä huolehtiminen, kotiaskareet, uusi kieli, ammatti,
harrastetaitoja jne.
Moni vaatii itseltään liikaa. Kuvitellaan, että kun nyt aloitan ruokavaliomuutokset, otan kerralla
kaiken haltuun, viikon päästä olen pirteä kuin peipponen -kuin yrittäisi loikata suoraan
alimmaiselta portaalta ylimmälle. Kun rysähtää naamalleen keskelle portaita, uskotellaan itselle,
ettei tästä mitään tule. Kun laiminlyöntejä on tapahtunut pitkään ja vaivat kertyneet vuosien
aikana, on viisaampaa jakaa muutokset pieniin askelmiin, tuntea iloa jokaisesta pienestä
välitavoitteesta ja kuin huomaamatta tulevat isommatkin tavoitteet saavutettua.
Ravintoterapeutti pyrkiikin jakamaan asiakkaan ravitsemushaasteet pienemmiksi välitavoitteiksi.
Kun tavoitteena on olla elämästä nauttiva kivuton, pirteä pikkulintu, voi yksi välitavoite olla
sokereitten karsiminen ruokavaliosta, toinen lisätä kasviksia, opetella valmistamaan smootheja…
Keskittyä edessä oleviin tavoitteisiin, miettimättä tulevia. Jos ensimmäistenkin
ruokavaliotavoitteiden saavuttaminen tuntuu ylivoimaiselta, voi olla viisasta aloittaa asiantuntijan
ohjauksella ravinnekuuri, jolla tuetaan hapen ja ravinteiden kulkua verisuonistossa, vilkastutetaan
aineenvaihduntaa ja energiantuotantoa ja varmistetaan riittävät ravinteet. Kun aliravittu elimistö
saa solutasolle tarvitsemiaan aineita ja olo virkistyy, eivät ruokavaliomuutoksetkaan enää tunnu
ylivoimaiselta.
Omat arvot ja välietapit toimivat suunnannäyttäjinä
Tiedät ehkä, mitä tulisi tehdä juuri nyt hyvinvoinnin takia, mutta se tuntuu vaikealta, etkä tee
mitään tarpeellista muutoksen eteen. Kaikessa, mitä muuta teet sen sijaan, että keskittyisit siihen,
mitä tiedät eniten tarvitsevasi, on kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, ettei halua kohdata
epämiellyttäviä tunteita, kuten pelkoa tai huonommuuden tunteita. Muista, etteivät
epämiellyttävät tunteet saa estää sinua kulkemasta kohti hyvinvointia. Olet ennenkin tehnyt
asioita, joita et ole kokenut alkuun kovin miellyttäviksi: uinut kylmässä vedessä, pitänyt ujona
esitelmän luokan edessä, kävellyt uutena työntekijänä sisään työpaikalle. Olet selvinnyt niistä,
oppinut paljon ja voit jopa nauttiakin niistä.
Kysyttäessä ihmisille merkityksellisiä asioita, mainitaan usein ensimmäisinä terveys, perhe, lapset,
vapaus. Seuratessa tarkemmin voi silti näyttää, että ihminen on unohtanut, että mikä hänelle on
merkityksellistä. Näkyy pitkiä työpäiviä perheen kustannuksella, ruokavaliosta ja liikunnasta
tinkimistä terveyden kustannuksella, ylitöitä, vaikka vapaus olisi mainittu tärkeänä arvona…
Unohtuiko, mikä meille on tärkeää vai painetaanko se sivuun, kun ulkoiset paineet estävät
elämään arvojen mukaisesti? Kannattaa listata itselleen merkitykselliset asiat ja miettiä, edistääkö
nykyinen elämä näiden arvojen toteutumista.
Toimiminen päivästä toiseen omien arvojen vastaisesti aiheuttaa sisäistä ristiriitaa ja sitä kautta
stressiä elimistössä. Pahimmillaan se vie ihmisen kroonisen uupumuksen tilaan ja johtaa
elämänhalun häviämiseen sen ohessa, että terveys muutoinkin kärsii. Kun tietää tämän, eikö
pyrkisi määrittelemään arvonsa ja miettimän, mitä oikeasti haluaa. Kun toiminta ja tavoitteet ovat
sopusoinnussa arvojen kanssa, voi elää mielekästä elämää tässä ja nyt. Kun tietää tavoitteet ja
mihin omat elämänarvot nojaavat, jaksaa paljon paremmin, kuin jos näitä asioita ei ole itselle
määritellyt.
Jos terveys ja hyvä elämä ovat tärkeitä, tehdään valinnat näiden arvojen mukaisesti. Jos lapset
ovat tärkeitä, on heidän etunsa, että vanhempi voi hyvin. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus,
jota tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti. Jos hoidetaan vain mieltä, voivat fyysiset vaikuttajat jäädä
huomiotta. Esimerkiksi suoliston häiriintyneen bakteerikannan aiheuttamat sisäsyntyiset voivat
myrkyt aiheuttaa kipua, uupumusta ja ahdistusta riippumatta vuosikausien keskusteluterapiasta.
Vastaavasti vaikka suolistoa olisi hoidettu, ruokavalio hyvä ja kaikki tehty fyysisen terveyden
eteen, voi jumiutunut ajatusmalli tai selvittämätön trauma aiheuttaa elimistölle stressikuormaa,
joka estää lopullisen toipumisen.
Kun olet asettanut hyvinvoinnin tavoitteeksesi, saat halutessasi askel kerrallaan voimia ja apua
tarpeen mukaan. Sisäiset voimavarat kasvavat päivä kerrallaan ja pääset pois vanhoista
uskomuksistasi. Opit, osaat ja onnistut. Ravintoterapeuttina kuljen mielelläsi rinnallasi sekä autan
määrittämään ruokavalio- ja ravinnemuutosten tarpeita.
Kirjoittaja: Dipl.ravintoterapeutti, tietokirjailija Hanna Huttunen www.ravintopolku.fi